Kirjautuminen

4x47 Twidere - Viikon VALO #203

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Twidere on joustava ja monipuolisesti muokattava Twitter-sovellus Android-laitteille.
valo203-twidere.png Twidere on Twitterin omaa sovellusta huomattavasti monipuolisempi ja muokattavampi vaihtoehto. Twidere tukee useamman Twitter-tilin käyttä samalla sovelluksella ja uutta viestiä lähettäessään käyttäjä voi valita käytettävät tilit. Käyttäjä voi kiinnittää ohjelmaan välilehtinä valittaviksi pikavalinnoiksi haluamiaan viestivirtoja. Oletuksena tarjolla ovat esimerkiksi käyttäjätilien seuraamien tilien virta "Koti", tilin mainintoja seuraava "Maininnat" sekä yksityisviestejä näyttävä "Viestit". Välilehtiin voi kiinnittää myös yksittäisten käyttäjien viestivirtoja, hakutuloksia sekä omien listojen aikajanoja.

Ohjelman käyttöliittymän ulkoasua voi muokata valmiilla väriteemoilla sekä värivalinnoilla. Temoissa on valittavassa esimerkiksi vaalea ja tumma vaihtoehto. Myös viestikorteissa näytettävä rakenne ja ulkoasu on käyttäjän valittavissa.

Ohjelma erottelee oletuksena alkuperäiset ja uudelleen twiitatut viestit erilaisella taustavärillä. Se osaa myös näyttää toisiinsa vastauksina lähetetyt viestit viestiketjuina ja viesteihin liitetyt kuvat viestiin upotettuina. Viesteille voi määritellä myös suodatussääntöjä, joilla voi suodattaa pois näkyvistä epätoivottuja viestejä.

Lisäksi ohjelma sisältää valinnaisesti käyttöön otettavia verkkoasetuksia, kuten DNS- ja Hosts Mapping -asetukset, joilla käyttäjä voi yrittää kiertää DNS-pohjaisia sensurointijärjestelmiä.

Kotisivu
https://github.com/mariotaku/twidere (Lähdekoodi)
F-Droid
Google Play
https://twitter.com/twidereproject (Twitter)
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi asentaa F-Droidin kautta taikka Googlen Playsta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x46 Vokoscreen - Viikon VALO #202

4
Keskiarvo: 4 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Vokoscreen on helppo ja selkeä työkalu ruutukaappausvideoiden tekemiseen Linux-alustalla.
valo202-vokoscreen.png Vokoscreenillä ruutukaappausvideoiden tekeminen onnistuu erittäin helposti. Ohjelman käyttöliittymä on selkeä, mutta siitä löytyy silti tarpeellisimmat ominaisuudet ja toiminnot. Ruutukaappausvideot ovat opetuksessa varsin hyödyllisiä. Niitä voidaan käyttää joko jonkin sovellusohjelman käytön opettamiseen tai muun tietokoneella tapahtuvan opetuksen tallentamiseen.

Ohjelman asetukset on jaoteltu välilehdille selkeinä ryhminä. Ensimmäisellä välilehdellä valitaan kaapattavan alueen rajaus, webkameran kuvan näyttäminen ruudulla sekä suurennuslasitoiminnon käyttö. Toiselta välilehdeltä löytyvät ääniasetukset, joista valitaan käytetäänkö äänien hallintaan PulseAudiota vai Alsaa sekä käytettävä äänilaite. Kolmas välilehti sisältää videoasetukset. Valittavissa ovat kuvatiheys, videon tallennusmuoto sekä näytetäänkö videolla hiiren osoitin vai ei. Neljäs välilehti sisältää muita asetuksia, joihin kuuluvat videotiedoston tallennuspaikka, esikatseluun käytettävän videosoittimen valinta sekä Vokoscreen-ohjelman näyttämiseen liittyvät asetukset.

Kaappausalueen rajaamiseen ohjelmassa on kolme vaihtoehtoa: koko ruutu (fullscreen), ikkuna (window) sekä alue (area). Koko ruudun kaappaus rajoittuu monen näytön järjestelmässä vain ensisijaiseen näyttöön, mikä onkin hyvä ratkaisu. Jos alueeksi valitaan ikkuna, ohjelma rajaa kaappaamisen valitun ikkunan reunojen mukaan ja kaikki tällä alueella näkyvät muutkin ikkunat näkyvät videossa. Jos ikkunaa siirretään kesken kaappauksen, myös kaappausalue siirtyy vastaamaan ikkunan uutta paikkaa. Alueen kaappaamisessa käyttäjä voi itse rajata näytöltä haluamansa alueen.

Ohjelma tukee webkameran kuvan näyttämistä kaapattavan alueen päällä. Näin kaapattavaan videoon saadaan myös esiintyjä näkyville helposti. Webkameran kuvan koko on valittavissa hiiren kakkospainikkeen takaa tulevasta valikosta. Samoin kaapattavaan videoon voidaan ottaa mikrofonin kautta mukaan myös ääni. Käytettävä mikrofoni voidaan valita äänivälilehden asetuksista.

Erityisesti opetusvideoissa voi olla hyödyllistä korostaa esimerkiksi joitain painikkeita tai valikon valintoja. Tällöin voidaan hyödyntää suurennuslasitoimintoa, joka näyttää hiiren osoittimen alla olevan alueen sen vieressä suurennettuna.

Itse kaappaukseen käytettävä käyttöliittymä on varsin selkeä ja koostuu vain muutamasta nappulasta. "Start" nappula käynnistää videon kaappaamisen, "Stop" pysäyttää sen ja "Pause" mahdollistaa väliaikaisen pysäyttämisen ja kaappaamisen jatkamisen samaan tiedostoon. "Play" nappula avaa kaapatun tiedoston valittuun esikatseluohjelmaan, esimerkiksi VLC-mediasoittimeen. Lisäksi käytettävissä on "Send"-painike, jolla videon voi lähettää sähköpostilla. Vokoscreen näyttää myös työpöydän tehtäväpalkissa painikkeet "Start"-, "Stop"- ja "Pause"-toiminnoille, jolloin Vokoscreenin oma ikkuna voi olla kaappauksen aikana minimoituna.

Ohjelman asetuksista kannattaa kokeilla, mitkä säädöt sopivat parhaiten käytettävälle laitteelle. Esimerkiksi kokeilulaitteella sopiva kuvatiheys näytti olevan 15 kuvaa sekunnissa. Lisäksi kokeilulaitteella PulseAudion käyttö näytti aiheuttavan ongelmia äänen ja kuvan kohdistuksessa, mutta Alsan käyttäminen toimi hyvin.

Vokoscreen käyttää videokaappaukseen ja tallentamiseen komentoriviohjelmaa nimeltä avconv. Komentoriviltä käynnistettynä Vokoscreen tulostaakin näkyviin käytetyn avconv-komennon komentoriviparametreineen. Osaava käyttäjä voi halutessaan kopioida tuon komennon ja hyödyntää sitä myös ilman Vokoscreeniä esimerkiksi omassa skriptissä.

Kotisivu
http://www.kohaupt-online.de/hp/
Lähdekoodi
https://github.com/vkohaupt/vokoscreen
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma löytyy suoraan ainakin Ubuntun sekä Debianin Jessie-version pakettivalikoimista. Vokoscreenin omilta kotisivuilta voi myös ladata zip-paketin, johon on paketoitu versiot useammalle Debianin, Ubuntun sekä OpenSusen versioille.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x45 QRemoteControl - Viikon VALO #201

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

QRemoteControl on ohjelmisto, jolla mobiililaitetta voi käyttää tietokoneen kaukosäätimenä langattomalla verkkoyhteydellä.
valo201-qremotecontrol.png QRemoteControl on palvelin- ja asiakasohjelmien pari, jonka asentamalla mobiililaite muuttuu näppäräksi kaukosäätimeksi, jolla voi ohjata vaikka mediasoittimena tai esityskoneena toimivaa tietokonetta. Palvelinohjelma löytyy Windows-, Mac OS X- sekä Linux-alustoille ja asiakasohjelmaa voi käyttää Android-, iOS-, SailfishOS-, MeeGo-, Symbian- ja BlackBerry-laitteilla, joten laitetuki on varsin kattava.

Mobiililaitteeseen asennettavan kaukosäädinsovelluksen käyttöliittymä jakautuu neljään näkymään: kaukosäädin, omat kuvakkeet, hiiri ja näppäimistö. Kaukosäädinnäkymä on erityisesti media- ja esityskäyttöön soveltuva, sillä se sisältää valmiiksi näissä käytöissä yleisimmin käytettävät painikkeet, kuten toisto- ja pysätysnappulat, äänenvoimakkuuden säädön sekä nuolinäppäimet. Näppäimistönäkymä toimii tavallisena näppäimistönä, josta löytyy useimmin tarvittavat näppäimet. Ohjelman näppäimistön sijasta voi halutessaan käyttää myös mobiililaitteen omaa virtuaalinäppäimistöä. Hiirinäkymä toimii tavallisen kannettavan tietokoneen laattahiiren tavoin. Siinä on lähes koko näytön suuruinen kosketusalue, jonka reunassa ovat vierityspalkit, sekä hiiren kolme näppäintä. Lisäksi näkymässä ovat käytettävissä myös ctrl-, alt- ja shift-näppäimet, joita toisinaan tarvitaan yhtä aikaa hiiritoimintojen kanssa. Tämän näkymään kaikki napit ovat pohjaan tarttuvia, jolloin esimerkiksi raahaaminen on helppoa tätä hiirtä käyttäen. Neljännessä näkymässä on käytettävissä joukko käyttäjän itse luomia kuvakkeita, jotka suorittavat jonkin käyttäjän palvelinpuolella määrittelemän komennon tai toiminnon.

Parikseen mobiililaitteessa käytettävä asiakasohjelma tarvitsee ohjattavalla tietokoneella ajettavan palvelinohjelman, joka kuuntelee verkon kautta tulevia yhteydenottoja. Palvelinohjelman voi halutessaan laittaa käynnistymään automaattisesti sisäänkirjautumisen yhteydessä tai käynnistää sen itse vain tarvittaessa. Yhteydenotoille voi ja kannattaa määritellä salasana, joka tarvitaan yhteyden muodostamiseen. Lisäksi asetuksista voi säätää muun muassa hiiren ja näppäimistön herkkyyttä. Käyttäjä voi lisätä palvelimen asetusten kautta uusia mobiililaitteella näkyviä pikakuvakkeita komennoille, näppäinyhdistelmille tai komentojen yhdistelmille. Palvelimen asetuksista voi myös muokata mobiililaitteen kaukosäädinnäkymässä näytettävien nappuloiden tuottamia näppäinpainalluksia.

Kokeilluista asiakasohjelmista Android-versio tuntui toisinaan hieman nykivältä ja esimerkiksi hiiren käyttö ei ollut aivan sulavaa. Sen sijaan SailfishOS-alustalla kokeiltuna käyttö oli puolestaan erittäin sulavaa.

Kotisivu
http://qremote.org/
Lähdekoodi
Palvelin
Asiakas
Lisenssi
GNU GPL v.3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Palvelin: Linux, Windows, Mac OS X
Asiakas: Android, iOS, SailfishOS, MeeGo, BlackBerry, Symbian
Asennus
Ohjeet ja linkit asennukseen löytyvät ohjelman kotisivuilta.
Linkkejä
QRemoteControl - Quick Demo (Youtube)
@qremote (Twitter)

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x44 Bitcoin - Viikon VALO #200

5
Keskiarvo: 5 (1 arvio)
Oma arviosi: Ei ole

Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta.
valo200-bitcoin.png Bitcoin on matemaattisin kryptografisin algoritmein toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmilla ja periaatteilla toimiva digitaalinen valuutta. Bitcoinit eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia eikä niillä suoritettavia maksuja välitetä minkään pankin kautta vaan suoraan käyttäjien välillä vertaisverkkoperiaatteella. Bitcoin on kryptografisen toteutuksensa ansiosta luonteeltaan turvallinen ja pseudonyymi. Bitcoineilla on helppoa suorittaa maksuja kansainvälisesti ja nopeasti. Bitcoineilla on mahdollista toteuttaa helppo maksaminen verkkopalveluiden yhteydessä ja vaikka pienten tippien antaminen. Sen heikkoja puolia ovat esimerkiksi sen vaihtokurssien vaihtelevuus sekä verotukselliset ongelmat.

Bitcoinin kehitti nimimerkillä Satoshi Nakamoto toiminut henkilö tai taho vuonna 2008. Yksi bitcoin, lyhenne (BTC), jakautuu tuhanteen millibitcoiniin (mBTC) ja se voidaan jakaa myös 100 miljoonaan pienempään satoshiksi kutsuttuun yksikköön. Bitcoineja tullaan laskemaan liikkeelle yhteensä enintään 21 miljoonaa kappaletta ja niitä on tällä hetkellä liikkeellä noin 13 miljoonaa. Bitcoinien liikkeellelasku tapahtuu geometrisena sarjana ja se tulee hidastumaan ajan mittaa. Tätä kirjoitettaessa yhden bitcoinin kurssi on noin 327 dollaria, eli noin 269 euroa.

Bitcoinin idea perustuu siihen, että kaikki niillä suoritetut maksut, eli transaktiot ("transaction"), ovat julkisia ja niitä säilytetään vertaisverkossa hajautetusti ylläpidetyssä julkisessa kirjanpidossa. Yksittäiset hyväksytyt transaktiot niputetaan lohkoiksi ("block"), joista aikajärjestyksessä rakennettu lohkojen ketju ("block chain") muodostaa bitcoinien julkisen kirjanpidon. Kukin lohko sisältää tarkistussumman, joka on laskettu sen omasta sisällöstä sekä ketjun edellisen lohkon tarkistussummasta. Hyväksyttävien tarkistussummien laskeminen lohkoille on tehty tarkoituksella työlääksi kryptografisin menetelmin. Näin varmistetaan kirjanpidon muuttumattomuus, sillä yksittäisen transaktion muuttaminen vaatisi sen sisältämän lohkon tarkistussumman laskemisen uudestaan. Jotta ketju pysyisi ehjänä, pitäisi laskea uudet tarkistussummat myös kaikille ketjun seuraaville lohkoille, sillä ne sisältävät tiedon edellisen lohkon tarkistussummasta. Lisäksi, koska käsitys oikeaksi hyväksytystä lohkoketjusta perustuu bitcoinvertaisverkossa siihen, mikä lohkoketjun versio on yleisimmin käytössä eli kasvanut pisimmäksi, pitäisi transaktioita väärentävän tahon saada käytännössä hallintaansa yli puolet transaktioiden vahvistuksia laskevasta laskentakapasiteetista. Tämä on varsin epätodennäköistä.

Uusien bitcoinyksiköiden luominen, louhiminen eli mainaus ("mining"), liittyy suoraan siihen, miten uudet bitcoineilla tapahtuvat maksut, transaktiot, hyväksytään ja liitetään osaksi lohkoketjua. Kun uusi transaktio suoritetaan, alkavat louhintaa suorittavat vertaisverkon koneet laskea sen vahvistamiseen tarvittavia tarkistussummia. Uuden lohkon ketjuun lisäämiseen tarvittava laskenta kestää noin 10 minuuttia ja tyypillisesti transaktio katsotaan varmistetuksi, kun ketjussa on transaktion oma lohko mukaan lukien vähintään kuusi uutta lohkoa. Tällöin transaktio on jo niin syvällä kirjanpidon historiassa, että sen muuttaminen, eli jo käytetyn rahan uudelleen käyttäminen ("double-spending"), katsotaan mahdottomaksi.

Maksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen bitcoinien käyttäjät käyttävät erilaisia bitcoinsovelluksia ja -lompakoita. Sovellukset voivat olla web-palveluihin pohjautuvia, jolloin lompakko on tallennettuna palvelun palvelimelle salasanalla suojattuna, taikka käyttäjän paikallisella tietokoneella tai mobiililaitteella olevia sovelluksia. Sovelluksen hallitsema lompakko on käytännössä luettelo julkisen avaimen kryptografiaan liittyviä salaisia avaimia. Näiden salaisten avainten hallussa pitäminen valtuuttaa käyttäjän käyttämään julkisessa kirjanpidossa näkyviä vielä käyttämättömiä ("unspent") varoja. Jokaista bitcointransaktiota varten vastaanottajalle luodaan uusi bitcoinosoite ("address"), johon maksu lähetetään ja jonka käytön vastaanottajan salainen avain oikeuttaa. Osoite on 26-34 merkkiä pitkä merkkijono, esimerkiksi: 1HUbRagBn18Qo5b7eS72H8WJJD2ByCcGFw. Lompakon saldo koostuu käytännössä kaikista julkisesta lohkoketjusta löytyvistä transaktioista yhteenlasketuista käyttämättömistä varoista, joiden käyttöön lompakossa olevilla avaimilla on oikeus.

Käyttämättömien varojen käyttämistä voidaan verrata tavallisesta lompakosta löytyvien rahojen käyttämiseen. Kun henkilön tavallisessa lompakossa on kaksi viiden euron seteliä, ovat ne tulleet hänelle tuloksena jostain aiemmasta maksutapahtumasta, esimerkiksi vaihtorahana jostain isommasta maksusta. Jos henkilö haluaa maksaa kuuden euron maksun, hän maksaa sen noilla kahdella viiden euron setelillä ja saa vaihtorahana esimerkiksi kaksi kahden euron kolikkoa. Vastaavasti bitcoineilla maksettaessa käytettävissä olevat varat ovat tulleet jostain aiemmasta maksutapahtumasta eli transaktiosta. Tällaisia varoja sanotaan transaktioiden käyttämättömiksi ulostuloiksi ("unspent output"). Käytetty ohjelma valitsee uuteen transaktioon sisääntuloksi ("input") automaattisesti käyttämättömiä ulostuloja riittävän bitcoinmäärän verran ja ulostuloksi kohdeosoitteen. Jos maksusta jää rahaa yli, loput rahat ohjataan vaihtorahana ulostuloon, jonka osoite on käyttäjän itse omistaman salaisen avaimen hallittavissa. Näin käytetyt ulostulot merkitään kirjanpitoon käytetyiksi ("spent output") ja transaktion vahvistamisen jälkeen lohkoketju estää niiden käytön uudelleen. Esimerkki bitcointransaktiosta: 0a1c0b1ec0ac55a45b1555202daf2e08419648096f5bcc4267898d420dffef87.

Lompakoita hallitsevia sovelluksia on lueteltu bitcoin.org-sivuston ohjeissa. Sovelluksia löytyy mobiililaitteille ja tietokoneille sekä palveluina verkossa. Lisäksi lompakkona voi käyttää erillisiä sitä varten suunniteltuja laitteita. Esimerkki tietokoneella toimivasta on alkuperäinen Bitcoin Core eli Bitcoin-qt. Android-laitteella helppokäyttöinen sovellus on Bitcoin Wallet, joka löytyy myös F-Droidista nimellä "Bitcoin". Yksinkertaisimmillaan bitcointransaktio tapahtuu lukemalla mobiilisovelluksella vastaanottajan esittämä QR-koodi, joka sisältää vastaanottajan osoitteen sekä summan. Verkkopalveluina käytettävät lompakkopalvelut ovat myös käyttökelpoisia ja helppoja käyttää useammalta laitteelta, mutta niiden käytöstä peritään tyypillisesti hyvin pieni välityspalkkio.

Koska bitcoinvarojen käyttöoikeus perustuu sähköiseen lompakkoon taltioituihin salaisiin avaimiin, on sanomattakin selvää, että lompakosta on pidettävä hyvää huolta. Lompakon katoaminen tarkoittaa, että kaikki sillä hallittavat varat ovat auttamattomasti menetettyjä ja kukaan ei pääse niihin enää käsiksi. Siksi onkin tärkeää varmuuskopioida säännöllisesti esimerkiksi puhelimeen asennetun bitcoinohjelman käyttämä lompakko ja säilyttää hyvässä tallessa jossain muussa paikassa kuin puhelimessa. Varmuuskopiota tehdessä lompakko tyypillisesti salataan, jolloin on tärkeää muistaa käytetty salauksen purkava salasana. Bitcoineja voi tarvittaessa tallettaa myös niin sanottuun paperilompakkoon, joka on fyysinen offline-dokumentti, jonka voi pitää tallessa kuin tavallisen käteisen rahan. Paperilompakko sisältää sisällään tiedon julkisesta osoitteesta ja salaisesta avaimesta, jolla on pääsy kyseiseen osoitteeseen lähetettyihin rahoihin. Paperisen lompakon sisältämät rahat voidaan "pyyhkäistä" takaisin sähköiseen muotoon esimerkiksi lukemalla paperille tulostettu QR-koodi. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta transaktiota sähköisen lompakon hallinnoimaan osoitteeseen.

Bitcoineja hankitaan tyypillisesti joko vaihtamalla tavallista rahaa virtuaalivaluutaksi jossain vaihtopalvelussa tai ansaitsemalla niitä myymällä jotain taikka louhimalla. Vaihtopalvelut joko vaihtavat rahat itse tai toimivat ostajien ja myyjien välissä välittäjinä. Maksun voi suorittaa myyjästä riippuen erilaisilla keinoilla, mukaan lukien käteinen raha, pankkisiirto sekä PayPal-maksu. Helsingin asematunneliin avattiin vuonna 2013 Levykauppa Äxän tiloihin Euroopan ensimmäinen Bitcoin-automaatti, jolla voi vaihtaa käteistä rahaa Bitcoineiksi.

Koska bitcoineilla maksut tapahtuvat transaktiokohtaisilla osoitteilla, ovat maksutapahtumat pseudonyymejä. Tämän nimettömyyden ansiosta bitcoin on positiivisten käyttötarkoitustensa lisäksi kerännyt suosiota myös rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja huumekaupassa. Nimettömästi tapahtuva valvomaton rahaliikenne aiheuttaa päänvaivaa myös verotuksellisesti, sekä verottajalle että rehelliselle veronmaksajalle. Esimerkiksi Suomen lainsäädännössä bitcoinilla ei ole virallisen valuutan asemaa ja verojen maksamisesta voi aiheutua monimutkaisia kiemuroita. Verohallitus on julkaissut vuonna 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotuksesta. Ohje sisältää muutamia esimerkkitilanteita.

Bitcoinin rinnalle on noussut myös muita, yleensä samankaltaisiin algoritmeihin perustuvia, virtuaalivaluuttoja, kuten Litecoin, Dogecoin ja Namecoin.

Kotisivu
http://bitcoin.org
Bitcoin Core -ohjelman lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Asennus
Bitcoineja voi käyttää www-pohjaisina palveluina toimivilla lompakoilla tai omalle laitteelle asennetuilla lompakko-ohjelmilla. Ohjelmia voi etsiä bitcoin.org sivustolta.
Linkkejä
Bittiraha.fi
Verohallinnon ohje
How Bitcoin Works in 5 Minutes (Technical) (Youtube)
How Bitcoin Works Under the Hood (Youtube)

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Julkaise syötteitä