Viikon VALO

HTTPS Everywhere on selaimen lisäosa, joka suojelee Webissä salakuuntelijoilta. Nimensä mukaisesti lisäosa yhdistää verkkosivuun suojatulla HTTPS-yhteydellä, jos sivuston ylläpitäjä sen sallii.

HTTPS Everywhere on Electronic Frontier Foundationin ohjelma, jolla pyritään parantamaan ihmisten yksityisyyttä ja turvallisuutta verkossa. Lisäosalla pyritään vähentämään tilanteita, joissa käyttäjän arkaluontoista tietoa joutuu ulkopuolisille tai käyttäjää johdetaan harhaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi salasanan paljastuminen salakuuntelijalle tai epärehellisen välittäjän hyökkäykset (engl. man-in-the-middle attack). Lisäosa on tarkoitettu erityisesti niille henkilöille, jotka joutuvat käyttämään suojaamatonta langatonta tai muuten epäluotettavaa verkkoa.

Käytännössä HTTPS Everywherella on kaksi tehtävää: Ensimmäisenä tehtävänä verkkosivuun yhdistetään suojatulla yhteydellä, jos sivuston ylläpitäjä sen sallii. Käyttäjälle tämä näkyy osoiterivin lukon kuvasta ja osoitteen https-alkuosasta, jotka kuvastavat SSL- ja TLS-suojausta (Secure Sockets Layer ja Transport Layer Security). Toisena tehtävänä verkkosivun varmennetta verrataan HTTPS Everywheren tietokantaan, jotta väärennökset tunnistettaisiin. Jos varmenteessa huomataan jotakin poikkeavaa, käyttäjää varoitetaan mahdollisesta uhkasta. Tämä SSL Observatoryksi nimetty toiminto on käytössä vain HTTPS-Everywheren Firefox-lisäosassa.

HTTPS Everywheren yksi lisätoiminnoista on evästeiden muuttaminen turvallisiksi. Webin selaajan ongelmana on, että useat verkkosivun ylläpitäjät eivät suojaa evästeitään. Tällöin suojatun yhteyden kautta saatu eväste voi paljastua ulkopuoliselle, jos jokin sivuston osa ei ole täysin suojattu. Käyttäjän eväste paljastaa suojaamattoman yhteyden kautta sivustolle sisältönsä, jolloin verkoliikennettä salakuunteleva ulkopuolinen voi pahimmillaan napata tiedot ja kirjautua käyttäjänä sisään. HTTPS Everywhere osaa muokata evästeitä siten, että evästeet eivät jaa sisältöään muuta kuin suojatuilla yhteyksillä.

Käyttäjän on mahdollista hallita HTTPS Everywhere -lisäosaa osoiterivillä olevasta painikkeesta. Kun painiketta napsauttaa, käyttäjälle näytetään, mitkä sivustot lisäosa suojaa. Sivuston nimeä napsauttamalla käyttäjä voi poistaa salauksen käytöstä. Tämä on hyödyllistä silloin, kun jokin sivu ei toimi lisäosan takia odotetulla tavalla. Halutessaan käyttäjä voi ottaa myös koko lisäosan pois käytöstä.

Lisäosan kattavuudessa on rajoitteensa. Suojattu HTTPS-yhteys muodostetaan vain niihin sivustoihin, jotka on erikseen määritelty lisäosan sääntölistalla. Toisaalta menettelyn etuna on, että monimutkaiset uudelleenohjaukset ovat mahdollisia. Lisäksi voidaan välttää yllättäviä sisällön rikkoutumisia, joita voi syntyä automaattisesti salausta ehdottavilla ratkaisuilla. Listaa täydennetään jatkuvasti uusilla säännöillä, ja tällä hetkellä sääntöjä on muutamia tuhansia. Säännöllisiä lausekkeita ymmärtävän käyttäjän on mahdollista kirjoittaa omia sääntöjään ja lisätä ne lisäosan sääntökansioon.

On muistettava, että HTTPS-suojaus ei piilota verkkoselailijaa täysin muiden katseilta. Ulkopuolisten on edelleen mahdollista seurata, millä verkkosivustolla kävijä käy ja kuinka paljon hän siirtää dataa verkkosivustolta. Tarkkailijalle ei kuitenkaan selviä, mitä tietoa osapuolten välillä liikkuu ja millä verkkosivuston eri sivuilla käydään.

Kotisivu

https://www.eff.org/https-everywhere

Lisenssi

GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla

Firefox, Chrome

Asennus

Lisäosan voi ladata EFFin kotisivuilta tai Chrome Web Storesta

• FSFE.org-säännön vihreä teksti kertoo, että sääntö on käytössä. Suluissa oleva "partial" tarkoittaa, että sivuston kaikkea sisältöä ei voida salata.
• Chromessa HTTPS Everywheren toiminnot ovat rajalliset: lisäasetuksia tai SSL Observatorya ei ole.
• Vaikka Viikonvalo.fi ei tue HTTPS-yhteyttä, HTTPS Everywhere osaa suojata sivun ulkopuolelta tulevat yhteydet.
• Lisäosan Firefox-versiossa sääntölistaa voidaan tutkia ja muokata.
• Oikealla napsautuksella on mahdollista tutkia säännön rakennetta.
• HTTPS Everywheren XML-muotoinen sääntö sisältää säännöllisiä lausekkeita, jolla osoite muutetaan HTTPS-muotoiseksi.
• Firefox-lisäosan SSL Observatory, joka tarkkailee varmenteiden aitoutta.

Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Fontello on kokoelma vapaita fontteja eli kirjasintyyppejä, jotka sisältävät erilaisia symboleita ja kuvakkeita.

Fontellon kokoelmassa on muutamia erilaisista symboleista ja kuvakkeista koostuvia kirjasintyyppejä eli fontteja, joista käyttäjä voi Fontellon helpolla käyttöliittymällä valita tarvitsemansa symbolit. Valituista symboleista Fontello muodostaa uuden fonttitiedoston, jossa ovat vain valitut symbolit ja jota voi käyttää esimerkiksi oman web-sovelluksen tekemiseen. Fontellon valikoimassa olevat kirjasintyypit on lisensoitu jollain vapaalla lisenssillä, kuten SIL OFL, CC-BY tai CC-BY-SA.

Kun käyttäjä on valinnut haluamansa symbolit, voi uudelle kirjasintyypille antaa nimen ja klikata "Download webfont"-nappulaa. Fontello tekee zip-paketin, joka sisältää valitut merkit neljässä erimuotoisessa fonttitiedostossa (eot, svg, ttf ja woff), merkit esittelevän demo.html-sivun sekä valmiit css-tiedostot merkkien helppoon käyttöönottoon omalla www-sivulla. Lisäksi mukana on LICENSE.txt-tiedosto joka sisältää asianmukaiset tiedot alkuperäisistä fonteista, niiden tekijöistä ja lisensseistä sekä viittauksen fontin kotisivulle. Demo-sivulta on mahdollista myös lukea helposti kunkin merkin unicode-koodi, jolla merkkejä voi käyttää web-sovelluksessa.

Itse Fontello-sivuston toiminnan toteuttava ohjelmisto on myöskin vapaa avoimen lähdekoodin ohjelmisto (MIT-lisenssi) ja on ladattavissa GitHubista.

Kotisivu

http://fontello.com/

https://github.com/fontello/fontello (Fontello-sivuston ohjelmisto)

Lisenssi

Fontit: Useita, muun muassa: SIL OFL, CC-BY ja CC-BY-SA

Fontello-sivusto: MIT

• Fontellon valikoimassa on symboleita ja kuvakkeita sisältäviä kirjasintyyppejä.
• Käyttäjä voi valita eri fonteista haluamansa merkit.
• Merkkejä voi tarkastella eri kokoisina ja ladattaviin css-tiedostoihin voi käytettäville luokille määritellä haluamansa prefiksin.
• Ladattaville fonttitiedostoille voi antaa haluamansa nimen.
• Fontello muodostaa zip-paketin, jossa halutut merkit sisältävät fontit sekä muutama muu hyödyllinen tiedosto ovat.
• Käytettyjen kirjasintyyppien tiedot, tekijät ja lisenssit on eritelty asiallisesti LICENSE.txt-tiedostossa.
• Paketista löytyvässä demo.html-tiedostossa esitellään kaikki luodun fontin merkit sekä niiden käyttöä varten luodut css-luokat.
• Merkkejä voi käyttää myös suoraan niiden unicode-koodia käyttämällä.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Debian Wheezy on 27 kuukauden kehitystyön tulos: Debian GNU/Linux -käyttöjärjestelmän versio 7.0.

Debian on vapaaehtoistyönä tehty jakelu, kehitystyö ei ole kytköksissä mihinkään yritykseen tai yksittäiseen ohjelmatoimittajaan. Debian-projekti on julkaissut vapaiden ohjelmien ohjeiston määrittämään, mitkä ohjelmistot ovat vapaita. Debian on laatinut myös yhteisösopimuksen vapaiden ohjelmien yhteisön kanssa määrittämään mitä sitoumuksia projekti noudattaa. Debiania on käytetty useiden jakeluhaarojen pohjana, muiden muassa Knoppix ja Ubuntu pohjautuvat Debianiin. Debian soveltuu työpöytäkäyttöön, palvelinkoneelle, miniläppäriin jne. Debian on alusta lähtien painottanut julkaisun vakaata toimintaa ja seuraavaan versioon päivittämisen helppoutta. Uusi versio julkaistaankin vasta, kun sen luotettavasta toiminnasta on varmistuttu riittävän pitkän testausvaiheen aikana, versioiden väliä on saattanut olla ylikin kaksi vuotta.

Debian Wheezyssä julkistetaan kaksi uutta tuettua laitealustaa: s390x, 64-bittinen siirros IBM System z -koneille (tarkoituksena korvata s390) ja armhf, vaihtoehto ARMv7 koneille joissa on liukulukusuoritin. Tuettuja laitealustoja on yhteensä yhdeksän, ja lisäksi teknologiademona on GNU/kFreeBSD siirrokset ('kfreebsd-amd64' and 'kfreebsd-i386'). Suunnitelmissa oli myös julkaista Hurd-versio, mutta se lienee vielä liian keskeneräinen.

Edellisen julkaisun Debian Squeeze helmikuulta 2011 jälkeen on tullut yli 12800 uutta ohjelmapakettia. Ohjelmapaketteja on nyt yli 37000. Lisäksi yli puolet ohjelmapaketeista on saanut uuden version Squeezen jälkeen. Yli 4000 pakettia on poistettu monenlaisista syistä.

Tässä julkaisussa X.Org 7.5 päivittyy versioon X.Org 7.7. LibreOffice 3.5 korvaa sovelluksen OpenOffice.org. Työpöytäympäristöjä on useita, esimerkiksi GNOME 3.4, KDE 4.8.4, Xfce 4.8 ja LXDE.

Oletuskäyttöliittymä on saman tapainen kuin Ubuntu 12.04:n Unity. Debianissa tämä on toteutettu Gnome Shellillä, mielestäni paremmin kuin Ubuntussa kun helposti löytää käynnistimen niillekin sovelluksille joille ei ole käynnistintä vasemman reunan kuvakesarakkeessa.

Debian Wheezy toimitetaan kahdella Blueray-levyllä, 9:llä tai 10:llä DVD-levyllä tai 61-69:llä CD-levyllä. Taltioiden massiivista määrää ei pidä pelästyä, ne kaikki tarvitaan vain jos asennetaan koneeseen jossa ei ole nettiyhteyttä ja halutaan kaikkien julkaisun ohjelmapakettien olevan asennettavissa. Itse noudan tavallisesti Netinst-CD:n, se on vain pari sataa megatavua kooltaan ja siitä voi asentaa koko Debianin kunhan on toimiva nettiyhteys asennuspakettien noutamiseksi asennuspalvelimilta. Debianin asennusromppujen levyotokset ovat hybridejä, eli saman otoksen voi polttaa CD:lle tai kirjoittaa USB-muistitikulle ja asennus menee samalla tavalla.

Lisäksi Linuxin saa ostettua esiasennettuna tietokoneeseen, Suomessakin on toimittaja.

Squeezen kanssa oli käytettävissä Debian Multimedia -saitti, josta sai Christian Marillatin paketoimia multimediasovelluksia. Saitti on vieläkin olemassa mutta sen URL on muuttunut, se on nyt http://www.deb-multimedia.org/. Muutos tehtiin Debian-projektin pyynnöstä, jotta nimessä ei olisi sanaa Debian, koska sivusto on Marillatin itsenäisesti ylläpitämä palvelu eikä virallinen Debianin osa. Virallisessa Debianissakin on nyt enemmän tukea multimedialle.

Debian Backports on virallinen Debian-projektin palvelu, jossa on Debianin vakaaseen versioon saatavilla uudempia versioita joistakin ohjelmista. Debianissa painotetaan vakaata toimintaa: julkaisun jälkeen korjataan vikoja, ei oteta mukaan uusia versioita sovelluksista.

Kotisivu

http://debian.org/

Lisenssi

GNU GPL ja muita DFSG:n mukaisia lisenssejä

Toimii seuraavilla alustoilla

Kämmentietokoneista supertietokoneisiin, 9 tuettua laitearkkitehtuuria

Asennus

Asennustaltiot noudettavista kotisivulta, pikapuoliin on myös mahdollista tilata maksulliset CD:t tai DVD:t. Debian Live -projekti tekee Live-CD:t, joilla voi kokeilla Debiania asentamatta ja myös asentaa.

Käyttöohjeet

Käyttöohjeita löytyy kotisivuilta ja muualtakin Internetistä. Asennusohje löytyy useilla kielillä HTML, PDF ja tekstitiedostona.

• Oletuskäyttöliittymä on Gnome-Shell. Gnome Classic on saman näköinen kuin Squeezen Gnome
• Käynnistyskuvakkeet saa näkyviin logonäppäimellä tai viemällä hiiren kohdistin vasempaan ylänurkkaan
• Kaikkien sovellusten käynnistyskuvakkeet saa helposti näkyviin
• Järjestelmän saa suomenkieliseksi
• Youtuben videot näkyvät ja kuuluvat ilman säätämistä
• Elokuvasoitin osaa näyttää CSS-suojatut DVD:t vasta kun on asennettu deb-multimedia.org:sta libdvdcss2
• Debian GNU/Linux 7.0 ja Linux-ydin on 3.2.

Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: Tony Baldwin

Lisätietoa

• Tiedote julkaisusta
• Wikipedian Debian-artikkeli
• Julkaisumuistio (englanniksi)
• debian.fi Wiki
• Viikon VALO edellisestä Debian-julkaisusta: Debian GNU/Linux

Reinteract on helppokäyttöinen käyttöliittymä Python-kokeiluihin ja -laskentaan.
Reinteract on ympäristö Python-kielellä tehtäviin interaktiivisiin kokeiluihin. Se on erityisen kätevä matemaattiseen laskentaan ja niihin liittyvien graafien piirtoon. Ohjelman työsivu (worksheet) sisältää käyttäjän kirjoittamaa Python-koodia sekä niiden suorituksesta syntyviä tulosterivejä. Reinteractin erityisominaisuus verrattuna normaaliin Python-tulkkiin on se, että jo kertaalleen kirjoitettuja rivejä voi käydä tekstieditorin tapaan muokkaamassa ja rivit voi suorittaa uudelleen. Jonkin aiemman rivin suorittaminen laukaisee samalla kaikkien myöhempien, siitä riippuvien rivien suorittamisen uudelleen. Näin sivun alkuun voidaan kirjoittaa esimerkiksi sijoituslause, jossa muuttujalle x annetaan jokin arvo ja sen jälkeen rivejä, joilla tuota muuttujaa käytetään. Kun sijoituslausetta käydään muuttamassa, Reinteract suorittaa uudelleen kaikki sen jälkeen tulevat rivit, jolloin ne päivittyvät vastaamaan muuttujan x uutta arvoa.

Reinteract merkitsee kunkin käyttäjän syöttämän rivin yhdellä kolmesta väristä sen mukaan, missä tilassa rivi on. Sinisellä merkityt rivit ovat suoritettuja rivejä. Keltaisella merkityt ovat muokattuja, vielä suorittamattomia rivejä. Violetilla puolestaan merkitään rivit, jotka on jo kertaalleen suoritettu ja joita ei ole muokattu, mutta joiden tulos ei enää vastaa sitä edeltäviä rivejä. Päivitysnappulan painaminen taikka control-enter-näppäinyhdistelmän näppäily suorittaa keltaiset ja violetit rivit järjestyksessä, tulostaa tarvittaessa niille kullekin tulosteen ja merkitsee ne jälleen sinisellä värillä.

Yhden rivin Python-komentojen lisäksi Reinteractille voi syöttää ihan tavallista Python-koodia, jonka ohjelma näyttää syntaksikorostuksilla värjättynä. Näin Reinteractin käytössä on täysi Python-kielen suorituskyky. Työsivulle voi kirjoittaa myös kommenttirivejä. Reinteract tuo mukanaan yksinkertaisen plot-käskyn, jolla voi tulostaa funktioiden käyriä suoraan työsivulle, sekä play-käskyn, jolla käyrän voi tulostamisen sijasta soittaa äänenä. Reinteractin kanssa voi toki käyttää myös muita Python-kirjastoja. Näitä ovat muun muassa symboliseen laskentaan sopiva SymPy, numeeriseen lasketaan kehitetty NumPy tai 2D-käyrien piirtämiseen tarkoitettu matplotlib.

Reinteract tallentaa kirjoitettuja Python-tekstejä muistikirjoina (notebook), jotka sisältävät yhden tai useamman työsivun (worksheet). Näin samaan projektiin liittyvät erilliset laskennat tai Python-koodikokonaisuudet voi kirjoittaa erillisille työsivuille samaan muistikirjaan. Reinteractia voi käyttää työkaluna esimerkiksi Python-kurssilla siten, että opettaja kirjoittaa oppitunnin tehtävänannot kommentteina muistikirjan työsivuille ja opiskelijat kirjoittavat niihin sitten omat ratkaisunsa. Kukin muistikirja tallennetaan levylle yhtenä kansiona (hakemistona), joka sisältää tiedoston index.rnb, jossa ovat muistikirjan yleiset tiedot, sekä joukon rws-päätteisiä Python-lähdekooditiedostoja, joissa kussakin on yhden työsivun sisältö.

Kotisivu

http://www.reinteract.org/

Lisenssi

BSD

Toimii seuraavilla alustoilla

Linux, Windows, Mac OS X

Asennus

Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluihin se löytyy suoraan paketinhallinnasta.

Käyttöohjeet

Lyhyt johdanto ohjelman käyttöön löytyy sen kotisivuilta.

Tutoriaaleja Pythonin käyttöön löytyy verkosta lukuisia. Esimerkiksi Python-projektin oma tutoriaali.

SymPy-tutoriaali

• Luodaan uusi työsivu Reinteract-muistikirjaan.
• Yksinkertaisia laskutoimituksia tallentamattoman muistikirjan nimeämättömällä työsivulla. Siniset rivit on suoritettu, keltaista vasta muokataan.
• Keltaista riviä on muokattu ja kaikki sen jälkeen tulevat rivit on merkitty violetilla, sillä ne vaativat päivittämistä.
• Avataan ohjelman mukana tullut esimerkkejä sisältävä muistikirja.
• Esimerkki työsivun sisällöstä. Kommentteja, muuttujia, laskutoimituksia, funktioiden määrittelyitä ja kutsuja.
• Reinteractin plot-komennolla tulostettuja kuvaajia.
• Numpy, matplotlib ja Reinteractin imshow käytössä kuvaajien piirtämiseen.
• Reinteractin replay-kirjaston mukana tuleva play-komento, jolla voi soittaa kuvaajan äänenä.

Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa

Projektit Viikon VALO