Kirjautuminen

NetBSD

warning: Creating default object from empty value in /home2/viikok46/public_html/drupal/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.

5x10 Pandoc - Viikon VALO #218

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Pandoc on komentorivityökalu tekstipohjaisten tiedostojen muuntamiseen muodosta toiseen.
valo218-pandoc.png Pandoc on todellinen monitoimityökalu, kun on tarve muuntaa yhdellä merkintäkielellä kirjoitettua tekstimateriaalia toiseen merkintäkieleen. Pandoc osaa lukea monessa muodossa kirjoitettuja tiedostoja ja tallentaa luetun tekstin vielä useammalla muotoilukielellä. Pandocilla on helppoa vaikka automatisoida useiden tiedostojen muuntaminen muodosta toiseen. Toki tällaisia muunnoksia tehdessä Pandocin tuottamia tiedostoja voi joutua vielä muokkaamaan ja viimeistelemään käsin, mutta suurin osa rutiinityöstä hoituu Pandocilla.

Kieliä ja tiedostomuotoja, joita Pandoc osaa lukea, ovat muun muassa: HTML, Markdown, LaTeX, MediaWiki ja textile. Pandocin tuottamia kieliä ja tiedostomuotoja on jo mainittujen lisäksi muun muassa Microsoftin Word-ohjelman DOCX-tiedostomuoto, OpenOffice- ja LibreOffice-ohjelmistojen käyttämä ODT, sähkökirjojen tiedostomuoto EPUB sekä PDF-tiedostot. Pandoc osaa tuottaa myös muutamien HTML- ja LaTeX-pohjaisten esitystiedostojen mukaista tekstiä. Näitä ovat esimerkiksi Slidy, reveal.js, Slidous, S5 ja DZSlides sekä Beamer. Tarkempi luettelo tuetuista muodoista löytyy ohjelman kotisivuilta tai sen mukana tulevasta dokumentaatiosta.

Markdown-kielestä Pandoc osaa useampia variaatiota ja laajennuksia, mukaan lukien GitHubin laajennettu syntaksi. Näiden ansiosta Markdownilla kirjoitetut tekstit voivat sisältää muun muassa taulukoita, alaviitteitä, koodilohkoja, automaattisia sisällysluetteloita, upotettua LaTeX-tyylistä matematiikkaa sekä HTML-koodin sisään kirjoitettua Markdown-syntaksia. Markdown-tekstiä HTML-tiedostoksi käännettäessä on mahdollista valita käytettäväksi vaikka ohjelmakoodin syntaksin korostus väreillä.

Pandoc on toteutettu siten, että kukin ohjelmaan sisään luettu tiedosto käännetään ohjelman sisäiseen muotoon, josta puolestaan muodostetaan halutun kohdekielen mukainen tuloste. Näin ohjelmasta on saatu modulaarinen ja uuden tuetun kielen lisääminen on joustavaa. Ohjelma tukee myös esimerkiksi LaTeX-muotoisten matemaattisten kaavojen esittämistä HTML-muodossa useammallakin tavalla, mukaan lukien MathJax ja MathML.

Pandocin käytön aloittaminen on varsin helppoa. Yksinkertaisimmillaan Pandoc tunnistaa syötetiedostossa käytetyn muodon ja tallentaa -o -valitsimella määrätyn tulostiedoston päätteensä mukaisessa muodossa. Esimerkiksi:

 pandoc -o testi.pdf testi.html
Syöte- ja tulostiedostojen muodon voi kuitenkin kertoa Pandocille käyttäen -f -valitsinta (from) ja -t -valitsinta (to). (Vaihtoehtoisesti -r (read) ja -w (write)).
 pandoc -f markdown -t html -o index.html index.md
Pandocista löytyy lisäksi suuri määrä muita valitsimia, joilla sen toimintaa voi muokata haluamakseen. Esimerkiksi --template=TIEDOSTO -valitsimella voi valita haluamansa dokumenttipohjan luotavan tiedoston malliksi. Muita esimerkkejä valitsimista ovat sisällysluettelon generointi, rivinumeroiden ja syntaksikorostuksen lisääminen ohjelmakoodiin ja matematiikkapaketin valinta HTML-tulostukseen.

Kotisivu
http://johnmacfarlane.net/pandoc/
Lähdekoodi
https://github.com/jgm/pandoc
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-järjestelmiin se on yleensä asennettavissa paketinhallinnan kautta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

5x01 Screen - Viikon VALO #209

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Screen on tekstiterminaalissa toimiva työkalu, joka mahdollistaa muun muassa ajossa olevan (tekstipohjaisen) ohjelman jättämisen taustalle käyntiin koneelta ulos kirjautuessa.
valo209-screen.png Screen on ohjelma, jolla voi hallita terminaali-ikkunassa ajettavia komentoriviohjelmia, niiden suorittamista rinnakkain sekä tausta-ajossa. Screen on mahdollista jättää käyntiin taustalle ilman käyttöliittymää ja kutsua taas tarvittaessa esiin. Tämän lisäksi Screen sisältää toimintoja, joilla voidaan hallita useita rinnakkain ajettavia komentoriviohjelmia, siirtyä niiden välillä ja näyttää halutut ohjelmat yhtä aikaa.

Screenistä irtautuminen ja siihen kytkeytyminen

Oletetaan tilanne, jossa halutaan suorittaa jokin pitkäkestoinen operaatio tekstipohjaisella ohjelmalla etäkoneella, johon voidaan ottaa ssh-yhteys. Ongelmaksi muodostuu yhteyden ottamiseen käytetyn koneen ja etäkoneen välinen yhteys. Jos yhteys katkaistaan, katkeaa myös ohjelman suoritus. Jos yhteys jätetään auki, jää paikalliselle koneelle auki yhteyden ottamiseen käytetty ssh-ohjelma ja joudutaan varomaan, ettei sitä suljeta vahingossa. Jos paikallinen kone jostain syystä sammuu tai verkossa ilmenee häiriötä, katkeaa myös yhteys etäkoneelle ja samalla ohjelman suoritus keskeytyy. Tällaisessa tilanteessa voidaan hyödyntää Screeniä.

Eräs usein käytetty sovellutus on Screenin käyttö yhdessä Irssi-IRC-sovelluksen kanssa. Koska IRC-keskustelukanavilla käytävä keskustelu on reaaliaikaista ja käyttäjä näkee vain ne keskustelut, jotka tapahtuvat hänen ollessa paikalla, haluaa moni keskustelija jättää IRC-sovelluksensa päälle myös silloin, kun eivät itse ole tietokoneen ääressä. Yksi toimivaksi todettu tapa on hankkia ssh-tunnukset johonkin jatkuvasti päällä olevaan tietokoneeseen ja käynnistää sinne Screen-ohjelma ja sen sisään komentorivipohjainen Irssi. Tällöin käyttäjä voi halutessaan ottaa yhteyden tuohon tietokoneeseen ja kytkeytyä siellä käynnissä olevaan Screen+Irssi-yhdistelmään ja tarvittaessa katkaista yhteyden tuohon etätietokoneeseen ja jättää Screen+Irssi-yhdistelmän käyntiin.

Screenin käyttö tässä esimerkkitapauksessa toimii seuraavasti. Otetaan ssh-yhteys etäkoneelle ja käynnistetään Screen komennolla:

 screen
Ruudulle ilmestyy Screenin asetuksista riippuen mahdollisesti jotain tiedotustekstejä ja edelleen etäkoneen komentokehote. Nyt Screen on käynnissä ja sen sisään on käynnistetty uusi komentokehote. Tämän jälkeen voidaan käynnistää Irssi-ohjelma komennolla:
 irssi
Kun yhteys halutaan sulkea, mutta jättää Screen ja Irssi käyntiin, käytetään Screenin erityisominaisuutta nimeltä detach. Detach tarkoittaa screen-istunnosta irtautumista. Toisin sanoen Screen-ohjelma ja sen sisään käynnistetyt ohjelmat jätetään käyntiin taustalle, mutta Screen irroitetaan käytössä olevasta terminaalista. Tämän jälkeen käyttäjä on vapaa kirjautumaan ulos etäkoneelta Screenin jäädessä huolehtimaan sen sisään käynnistetyistä ohjelmista. Irtautuminen tapahtuu näppäinyhdistelmällä Ctrl-a d. Ensin siis painetaan Ctrl-näppäintä pohjassa pitäen a-kirjainta, irrotetaan molemmista näppäimistä ja painetaan vielä d-kirjainta. (d=detach) Screen käyttää tämän lisäksi monia muitakin Ctrl-a-alkuisia näppäinkomentoja.

Irtautumisen jälkeen Screen tulostaa ruudulle

 [detached]
jonka jälkeen käyttäjä "putoaa" takaisin samaan komentotulkkiin, josta Screen käynnistettiin. Sen jälkeen käyttäjä voi kirjautua ulos etätietokoneelta normaaliin tapaan.

Kun käyttäjä seuraavan kerran ottaa yhteyden etäkoneelle, hän voi pyytää jo käynnissä olevan Screen-ohjelman uudelleen hallintaansa komennolla:

 screen -r
Tällöin Screen kytkeytyy takaisin terminaaliin ja käyttäjä saa eteensä saman ohjelman tai samat ohjelmat, jotka hän jätti käyntiin Screenistä irtautuessaan.

Entäpä, jos ohjelmia on käynnistetty useampiin Screen-istuntoihin? Mihin näistä screen -r -komento kytkeytyy? Screen ei tiedä ja siksi se kysyy sitä käyttäjältä seuraavasti:

 There are several suitable screens on:
     30852.pts-3.etakone  (03/01/2015 04:25:27 PM)        (Detached)
     8604.pts-3.etakone   (03/01/2015 03:59:10 PM)        (Detached)
 Type "screen [-d] -r [pid.]tty.host" to resume one of them.
Screen luettelee käynnissä olevat Screen-istunnot numeroituina ja ohjeistaa kertomaan, mihin näistä käyttäjä haluaa kytkeytyä. Screen-istuntoon 8604 kytkeydytään komennolla:
 screen -r 8604
Screen-istunnolle voidaan myös käynnistyksen yhteydessä antaa nimi, jolloin takaisin kytkeytymiseen voidaan käyttää prosessin numeron sijasta annettua nimeä. Istunnolle annetaan nimi "irssi" annetaan käynnistämällä Screen seuraavasti:
 screen -S irssi
Tähän istuntoon kytkeydytään puolestaan viittaamalla siihen nimellä seuraavasti:
 screen -r irssi
Jos Screen-istuntoon on jo kytkeydytty esimerkiksi toisessa ikkunassa, Screen ilmoittaa siitä, eikä suostu kytkeytymään uudelleen. Tämän voi välttää kahdella tavalla. Komennolla:
 screen -d -r
Screen irrotetaan edellisestä terminaalista ja kytketään tämänhetkiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa:
 screen -x
Tämä komento ei irrota Screen-istuntoa aiemmasta terminaalista vaan kytkee Screen-istunnon aiemman terminaalin lisäksi myös tämänhetkiseen terminaaliin. Tätä komentoa hyödyntämällä voidaan siis saada sama komentorivinäkymä näkymään vaikka useamman tietokoneen näytöllä yhtä aikaa.

Alueet ja ikkunat Screenin sisällä

Screenin yleisin käyttötarkoitus on varmasti edellä kuvattu mahdollisuus jättää ohjelmia käyntiin taustalle. Tämän lisäksi Screenistä löytyy myös muita ominaisuuksia, jotka liittyvät sen sisään käynnistettyjen ohjelmien hallintaan. Screenillä voidaan esimerkiksi jakaa terminaali-ikkuna osiin, joita kutsutaan alueiksi (region).

Kun Screen on käynnissä, näppäinyhdistelmä Ctrl-a S (iso S) jakaa (split) terminaalin vaakasuuntaisesti kahtia yläosaan ja alaosaan. Käytössä ollut ohjelma jatkaa suoritustaan ylemmässä alueessa, mutta alempi alue on tyhjänä. Alueiden välillä voi liikkua näppäinkomennolla Ctrl-a tab. Alueeseen voi käynnistää uuden komentotulkin näppäilemällä Ctrl-a c (screen). Näin voidaan kummassakin alueessa ajaa eri ohjelmia. Split-komentoa voidaan käyttää toistuvasti jakamaan alueita uusiin.

Alueita voi poistaa näppäinkomennolla Ctrl-a X (remove), joka poistaa aktiivisena olleen alueen, tai yhdistelmällä Ctrl-a Q (only), joka poistaa muut ja jättää jäljelle vain aktiivisen alueen.

Mitä tapahtuu poistetuissa alueissa käynnissä olleille ohjelmille? Ei mitään. Ohjelmat ovat käynnissä omissa ikkunoissaan (window) ja alueet ovat vain näkymiä näihin ikkunoihin. Ikkuna voi olla näkyvissä jossain alueessa tai se voi olla taustalla näkymättömissä. Uusia ikkunoita voi luoda jo mainitulla Ctrl-a c -näppäinyhdistelmällä ja niissä käynnissä olevia ohjelmia ja komentotulkkeja voi sulkea normaaliin tapaan. Listan käynnissä olevista ikkunoista saa näkyviin näppäilemällä Ctrl-a ". Tästä listasta voi valita aktiiviseen alueeseen näkyviin haluamansa ikkunan. Sama ikkuna voi olla näkyvissä yhtä aikaa useammassa alueessa.

Jotta ikkunat eivät menisi sekaisin, niille voi antaa kuvaavammat nimet (title). Aktiivisessa alueessa näkyvissä olevan ikkunan nimen voi vaihtaa näppäilemällä Ctrl-a A ja syöttämällä sille uuden nimen.

Historian selaaminen

Screen-ikkunan sisällä juossutta tekstiä voi tarkastella taakse päin kopiointi- ja vieritystilassa (copy/scrollback mode), johon pääsee näppäilemällä Ctrl-a Esc (copy). Tämän näppäilyn jälkeen Screen siirtyy tilaan, jossa voi nuolinäppäimillä selata ikkunan sisältöä taakse päin. Selaamisen lisäksi tässä tilassa voi myös kopioida tekstiä. Ensimmäinen enter-näppäimen painallus merkitsee kopioinnin aloituskohdan ja toinen lopetuskohdan. Näiden väliin jäänyt teksti kopioidaan talteen ja tämän jälkeen kontrolli palaa takaisin ikkunassa ajettavalle ohjelmalle. Kopioidun tekstin voi Screenin sisällä liittää näppäilemällä Ctrl-a ].

Tärkeimmät näppäinkomennot

Näppäinyhdistelmänimimerkitys
C-a " (windowlist -b) Esitä valintalista kaikista ikkunoista.
C-a tab (focus) Vaihda kohdistus seuraavaan alueeseen. (Katso myös split, remove ja only)
C-a a (meta) Lähetä ohjelmalle ctrl-a -näppäily. Tarvitaan, joska screen nappaa todellisen ctrl-a:n.
C-a A (title) Nimeä nykyinen ikkuna
C-a c (screen) Luo uusi ikkuna, käynnistä siihen komentotulkki ja siirry siihen.
C-a d (detach) Irrota screen tästä terminaalista.
C-a space (next) Vaihda seuraavaan ikkunaan.
C-a backspace (prev) Vaihda edelliseen ikkunaan.
C-a Q (only) Sulje muut alueet ja jätä vain tämä.
C-a S (split) Jaa alue kahtia vaakasuunnassa. (Katso myös only, remove ja focus.)
C-a X (remove) Poista nykyinen alue. (Katso myös split, only ja focus.)
C-a C-\ (quit) Sulje kaikki ikkunat ja lopeta screen.
C-a [, C-a esc (copy) Siirry kopiointi- ja vieritystilaan.
C-a ] (paste) Liitä kopioitu teksti.

Lisää näppäinyhdistelmiä ja toimintoja löytyy Screenin man-sivulta komennolla:
 man screen
Kotisivu
http://www.gnu.org/software/screen/
Lisenssi
GNU GPL v.3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy paketinhallinnasta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x52 BasKet Note Pads - Viikon VALO #208

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

BasKet Note Pads, eli Basket on joustava muistiinpano-ohjelma KDE-työpöydälle.
valo208-basket.png Basket Note Pads on työkalu muistiinpanojen tekemiseen, järjestelemiseen ja hallintaan. Sillä on helppoa luoda nopeasti uusia muistiinpanoja, korostaa niitä, luokitella niitä sekä järjestää ja ryhmitellä niitä.

Basketin näkymä koostuu "muistiinpanokoreista" (basket), joihin käyttäjä voi tehdä muistiinpanojaan. Näin esimerkiksi samaan projektiin liittyvät aliprojektit voidaan niputtaa yhteen. Koreja voi järjestellä puumaiseen hierarkiaan asettamalla niitä toistensa alikoreiksi. Kullekin korille voi antaa nimen, kuvakkeen, taustavärin- tai kuvan sekä valita siinä käytettävien sarakkeiden määrän. Koriin voi luoda uusia muistiinpanoja jotka ovat tekstejä, sähköpostiosoitteita, kuvaliitteitä tai muita tiedostoja, kuvakaappauksia, käynnistyskuvakkeita tai muita vastaavia.

Muistiinpanoalkioille voi määrittää erilaisia tageja, eli leimoja, joko valmiiksi valittavista tai itsekeksityistä. Valmiina ohjelmassa on tarjolla kuvakkeilla varustetut tagit esimerkiksi tärkeille (important), tiedoille (information) ja ideoille (idea). Osa valmiista tageista on toiminnallisia. Esimerkiksi To Do -tagi lisää muistiinpanoon rastiruudun, jolloin tehdyn työn voi rastilla merkitä valmiiksi. Progress-tagi puolestaan näyttää edistystä kuvaavan palkin, jota klikkaamalla voi päivittää kyseisen kohdan valmiusasteen. Tagien lisäksi muistiinpanoille

Yksittäiset muistiinpanot voivat olla korissa joko vapaasti sijoiteltuina taikka järjestettynä valittuun määrään sarakkeita. Muistiinpanoja voi järjestellä hiirellä raahaamalla ja niitä voi halutessaan ryhmitellä kokonaisuuksiksi. Näin on helppoa tehdä esimerkiksi tehtävälista, jossa on yhdeksi ryhmäksi niputettuna listan otsikko sekä joukko rastiruudulla (To Do -tagi) varustettuja muistiinpanoja.

Ohjelman suodatintoiminnolla (filter) on helppo etsiä muistiinpanoja joko hakusanan tai tagin perusteella. Ohjelma tallentaa muistiinpanot automaattisesti, joten erillistä tallennusta ei tarvitse muistaa tehdä. Korit on mahdollista myös suojata kryptauksella ja salasanalla. Vaihtoehtoina on käyttää olemassa olevia GnuPG-/PGP-avaimia tai korikohtaista salasanaa. Kryptaus tehdään PGP-salauksella. Valitettavasti ohjelmaa kokeiltaessa sen käytettävyys kärsi siitä, että salasanasuojattua koria avattaessa ohjelma jostain syystä kysyi salasanaa useita kertoja. Ilmeisesti salasanaa kysyttiin jokaisen erillisen muistiinpanon purkamista varten erikseen.

Muistiinpanoja voi tuoda myös useasta muusta muistiinpano-ohjelmasta ja koreja voi viedä html-muotoon tai ohjelman omaan arkistotiedostomuotoon.

Kotisivu
http://basket.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma löytyy Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta.

Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

4x51 Krita - Viikon VALO #207

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Krita on vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma.
valo207-krita.png Krita on Calligra Suite -ohjelmistopakettiin kuuluva piirto- ja kuvankäsittelyohjelma, joka on asennettavissa Linux- ja BSD-järjestelmien lisäksi myös Windows-alustalle. Krita on alun perin KDE-työpöytäympäristölle suunnattu vaihtoehto esimerkiksi Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle. Kritalla voi tehdä perinteistä kuvankäsittelyä, mutta erityisesti Krita on suunnattu toimimaan digitaalisena piirto- ja maalaustyökaluna. Krita tarjoaa erinomaiset maalaustyökalut useine siveltimineen ja muokattavine käyttöliittymineen. Krita tukee hyvin piirtopöydän käyttöä ja myös käyttöliittymässä on ominaisuuksia, jotka helpottavat kynällä piirtämistä.

Krita käyttää muiden kuvankäsittelyohjelmien tapaan tasoja ja se tukee niitä monen tyyppisinä. Käytössä ovat esimerkiksi normaalit rasteritasot erilaisilla väriavaruuksilla, ryhmittelytasot, joilla tasoista voidaan koota hierarkkisia rakenteita sekä suodatintasot, joilla voidaan luoda sen alla oleville tasoille erilaisia efektejä, kuten sumennusta, muuttamatta itse tasoja. Lisäksi Krita tukee vektoritasoja, joille voi piirtää vektorimuotoista sisältöä. Kritassa onkin varsin kattavat työkalut myös vektorimuotoiseen piirtämiseen. Värienhallinnan osalta Krita tukee RGBA-, harmaasävy-, CMYKA-, Law-, YCbCr- ja XYZ-väriavaruuksia 8- ja 16-bittisillä kokonaisluvuilla sekä 16- ja 32 bittisillä liukuluvuilla esitettyinä.

Piirtämisen avuksi Krita tarjoaa erilaisia työkaluja. Perinteisin on tavallinen ruudukko, jonka saa näkymäään piirtoalueen taustalla halutulla ruudun koolla. Viivain-työkalulla voi piirtoalueelle luoda myös omia apuviivoja, -ellipsejä, -käyriä tai kolmiulotteista piirtämistä helpottavia perspektiiviruudukkoja. Nämä apukuviot ovat helposti liikuteltavissa, muokkailtavissa ja poistettavissa samaan tapaan, mutta monipuolisemmin, kuin tavallinen viivain paperille piirtämisen apuvälineenä. Lisäksi tarjolla on erilaisia symmetriatyökaluja, joilla voi tehdä tavallista peilaamista monipuolisempia efektejä. Esimerkiksi taustakuvien tekemistä helpottaa niin kutsuttu "wrap-araound"-tila, jossa piirtoalueen kuva toistetaan rinnakkain ja päällekkäin joka suuntaan. Tässä tilassa toistuvaksi tarkoitetun taustakuvan piirtäminen on helpompaa.

Kritan käyttöliittymä koostuu ikkunan reunoille telakoitavista työkaluikkunoista, joita voidaan siirtää raunalta toiselle, avata ja sulkea, asetella keskenään välilehdiksi tai irrottaa kokonaan kelluviksi ikkunoiksi. Mieleisensä käyttöliittymäasettelun voi tallentaa tulevia käyttökertoja varten ja Kritassa onkin valmiina muutamia joihinkin käyttötapoihin optimoituja asetteluita. Käyttöliittymän kannalta piirtopöydän kanssa käytettävän kynän käyttöä tukee erityisesti hiiren kakkosnapilla hiiren kohdistimen kohdalle esiin ponnahtava pyöreä valikko, jolla voi nopeasti vaihtaa piirtovälinettä sekä piirtoväriä. Krita sisältää myös mahdollisuuden luoda, tallentaa ja muokata piirtotapahtumista koostuvia makroja.

Krita tarjoaa käyttöön useita sivellinkoneistoja. Sivellinkoneisto ei koostu pelkästä piirtokuviosta vaan on laajempi kokonaisuus, joka sisältää tiedot siitä, miten kyseinen sivellin käyttäytyy piirrettäessä. Mikä on sen peittävyys? Miten se reagoi kynän painamiseen? Miten se sekoittuu piirroksessa jo olevan värin kanssa? Tuleeko piirtojälkeen jonkinlaista satunnaisuutta? Näistä ja monista muista asetuksista koostuu yhdessä käytettävä sivellin. Kuvankäsittelyssä alueiden valinta on usein tärkeässä osassa. Valintojen tekemiseen Krita tarjoaa monia työkaluja.

Ohjelmaa käynnistettäessä Krita tarjoaa valmiin kuvan avaamisen tai tyhjän piirtoalueen luomisen lisäksi muutamia valmiita pohjia, kuten esimerkiksi sarjakuvasivun valmiilla ruuduilla. Ohjelman ulkoasun värityksen voi valita erilaisista teemoista. Usein kuvankäsittelijät saattavat haluta valita käyttöön tumman teeman, jolloin ohjelman käyttöliittymä häiritsee mahdollisimman vähän itse sisällön muokkaamista ja värimaailmaa.

Kotisivu
http://krita.org
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, (Mac OS X kokeellinen)
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta tai ohjelman kotisivujen kautta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Julkaise syötteitä