Kirjautuminen

NetBSD

warning: Creating default object from empty value in /home2/viikok46/public_html/drupal/modules/taxonomy/taxonomy.pages.inc on line 33.

5x18 SQLite - Viikon VALO #226

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

SQLite on kevyt, yhtä tiedostoa käyttävä relaatiotietokantajärjestelmä.
valo226-sqlite.png Toisin kuin suurin osa muista tietokantajärjestelmistä, SQLite ei toimi palvelimena, johon otetaan yhteyttä asiakasohjelmalla, vaan tietokantatoiminnallisuus tulee kevyen SQLite-kirjaston kautta suoraan sovellusohjelmaan. SQLite-tietokanta tallennetaan kokonaisuudessaan yhteen tiedostoon, jota sovellus osaa käsitellä SQLite-kirjaston avulla. SQLiten lähdekoodi on julkista omaisuutta (Public Domain) ja se on saatavilla jotakuinkin kaikille mahdollisille alustoille. Samoin se on käytettävissä lähes kaikilla ohjelmointikielillä.

Koska SQLite-kanta tallennetaan yhteen tiedostoon ja koska SQLite-kirjasto on hyvin pieni, on siitä tullut varsin suosittu tapa tallentaa erilaisten sovellusohjelmien sisäisesti käyttämää tietoa. Esimerkiksi suuri osa Android- ja iOS-ohjelmista käyttää SQLite-tiedostoja asetustensa ja käsittelemänsä tiedon tallennukseen. Samoin monet työpöytäohjelmistot, kuten Firefox ja Chromium/Chrome käyttävät SQLite-tiedostoja tietojensa, kuten selaushistorian ja kirjanmerkkien, tallentamiseen.

SQLite tukee suurinta osaa SQL-kielen SQL-92-standardista. Vain muutama ominaisuus standardista on toteuttamatta. SQLite lupaa transaktioidensa olevan atomaarisia, eheitä, eristyneitä ja pysyviä (ACID), eli toisin sanoen tietoa transaktiolla siirrytään aina ehjästä tilasta toiseen kokonaisuudessaan tai ei lainkaan. Tämä tarkoittaa, että SQLite-tiedoston ei pitäisi hajota edes ohjelman tai käyttöjärjestelmän kaatumiseen taikka virtakatkoon. Tietokantatiedostoa voidaan lukea usealla prosessilla yhtä aikaa, mutta kirjoittamista varten koko tiedosto lukitaan.

SQLiten mukana tulee komentorivikäyttöliittymä, jolla SQLite-tiedostoa voidaan ylläpitää ja siihen voidaan tehdä kyselyitä. Lisäksi SQLite-tiedostoja voi luoda, tarkastella ja ylläpitää useilla erilaisilla graafisilla käyttöliittymillä, kuten SQLiteBrowser (DB Browser for SQLite) ja Sqliteman. Myös Calligra_Suiten Kexi-tietokantaohjelma käyttää omana tiedostomuotonaan SQLite-tiedostoja, joihin on lisätty muutama Kexin omaan käyttöön tarkoitettu tietokantataulu.

Kotisivu
https://sqlite.org/
Lisenssi
Public Domain
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, Android, iOS
Asennus
Ladattavissa alustan omasta paketinhallinnasta tai kauppapaikasta taikka ohjelmiston omilta kotisivuilta.
Linkkejä
Luettelo SQLiten ominaisuuksista
Milloin käyttää SQLiteä
FAQ (Usein kysyttyjä kysymyksiä)

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

5x15 Ditaa - Viikon VALO #223

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Ditaa on komentoriviohjelma ascii-grafiikkana piirrettyjen diagrammien muuntamiseen PNG-kuviksi.
valo223-ditaa.png Diagrammeja ja kaavioita voi piirtää graafisesti työkaluilla, kuten Dia tai Inkscape. Ditaa lähestyy tehtävää toisella tavalla. Ditaa varten kaaviot piirretään tekstieditorilla merkkigrafiikkana ja käännetään ditaa-komentoriviohjelmalla PNG-kuvaksi. Etuina tässä toteutuksessa on muun muassa selkeä tekstipohjainen esitysmuoto sekä helppo muokattavuus yksinkertaisilla työkaluilla.

Käytettävissä ovat ascii-grafiikkana piirretyt laatikot sekä viivat ja nuolet. Tavallisen suorakulmaisen laatikon piirtämiseen käytetään merkkejä |, - ja +. Laatikon ulkoasun voi muuttaa dokumentiksi kirjoittamalla sen sisään tekstin {d}. Vastaavasti tallennustilaa merkitsevän laatikon saa käyttämällä tekstiä {s} ja syötettä sekä tulostetta symboloivan laatikon käyttämällä tekstiä {io}. Laatikon kulmia voi pyöristää merkeillä / ja \.

Kaavioon voi piirtää viivoja käyttämällä merkkejä |, - ja +. Viivojen kulmia voi pyöristää samoin kuin laatikoidenkin kulmia. Viivojen päähän voi lisätä nuolenkärjet käyttämällä merkkejä ^, v, < ja >. Kaavioissa viivoja ja laatikoiden reunoja voi muuttaa yhtenäisestä viivasta katkoviivaksi korvaamalla ainakin yhden sen piirtämiseen käytetyistä vaakasuorista viivamerkeistä merkillä = tai pystysuorista viivoista merkillä :.

Laatikoiden sisään voi kirjoittaa normaalia tekstiä sekä muotoa "cXXX" olevan värikoodin, joka määrää laatikon värin. Värikoodissa osuus "XXX" voi olla joku lyhenteistä "RED", "BLU", "GRE", "YEL", "PNK" tai "BLK" taikka värin heksamuotoinen RGB-arvo. Laatikon sisään voi kirjoittaa myös luetteloita käyttämällä luettelosymbolina merkkiä o.

Laatikoita voi jakaa myös sisäisesti osiin ja kullekin osalle voi määrätä värin erikseen. Kaavioiden viivoihin tai laatikoiden reunoihin voi lisäksi lisätä pistemerkkejä merkillä *.

Kun ascii-muotoinen kuva on valmis, se käännetään PNG-kuvaksi esimerkiksi komennolla:

 ditaa kuva.txt kuva.png
Tuotetut PNG-kuvat ovat bittigrafiikkaa, eivätkä siten skaalattavissa, mutta käännösvaiheessa voidaan valita skaalauskerroin, joka määrittää tuotettavan kuvan koon. Komentorivivalitsimella -s voi muuttaa kuvan skaalauksen haluamakseen.

Valitsimella -h puolestaan voidaan syötteenä antaa HTML-tiedosto, jossa kuvat on esitetty ascii-grafiikkana "textdiagram"-luokalla merkittyjen pre-tagien välissä. Esimerkiksi:

 < pre class="textdiagram" >
  +-----------+
  | Esimerkki |
  +-----------+
 < /pre >
Valitsimella -h käännettäessä ditaa kääntää kunkin kuvan erikseen "images"-hakemistoon ja luo uuden HTML-tiedoston, jossa ascii-kuvat on korvattu vastaaviin PNG-kuviin viittaavilla img-tageilla.

Ditaa voi käyttää myös muiden ohjelmien yhteydessä. Esimerkiksi Emacsin Org-modeen sekä Dokuwikiin löytyy tuki Ditaan ascii-kuville. Javadoc-käyttöön löytyy myös lisäosa, jolla voi dokumentaatiota luodessa hyödyntää Java-ohjelman kommenttiin piirrettyjä ascii-kaavioita.

Toimiakseen Ditaa tarvitsee Javan.

Kotisivu
http://ditaa.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa joko Linux-jakelun paketinhallinnan kautta tai kotisivuilta lataamalla.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

5x14 Piwik - Viikon VALO #222

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Piwik on avoimen lähdekoodin web-analytiikkaohjelmisto ja vaihtoehto Google Analyticsille.
valo222-piwik.png Piwik on omalle palvelimelle asennettavissa oleva avoimen lähdekoodin web-analytiikkaohjelmisto, jota käyttämällä voi korvata esimerkiksi Google Analytics -palvelun käytön. Kävijätilastojen seuraaminen voi olla tärkeää joillekin sivustoille ja tähän käytetään usein esimerkiksi Google Analytics -palvelua. GA:n käytön suurimpana haittapuolena on kuitenkin se, että kävijätilastot ovat tällöin kolmannen osapuolen hallussa yrityksellä, joka toimii ulkomaisen lainsäädännön alaisena. Kävijätilastot voivat olla tärkeää ja luottamuksellista tietoa sekä sivustoa ylläpitävälle yritykselle itselleen että sivustolla käyville käyttäjille. Piwik-ohjelmistoa käyttämällä tilastointipalvelu on mahdollista asentaa omalle palvelimelle, jolloin sivuston kävijätiedot pysyvät vain sivuston ylläpitäjän hallussa eivätkä vuoda ulkopuolisille. Tietoturvan lisäksi omalle palvelimelle tallennettu tieto on myös tarvittaessa saatavissa halutussa raakamuodossa.

Käyttämällä omille palvelimille asennettua Piwikiä esimerkiksi S-Pankki olisi välttynyt taannoisista tietosuoja- ja PR-ongelmistaan, jotka aiheutuivat verkkopankkiin kirjautuneiden käyttäjien seuraamisesta Google Analyticsilla. Sen sijaan, että käyttäjätiedot olisi välitetty kolmannelle osapuolelle, ne olisivatkin olleet vain pankin omassa hallinnassa. Twitter-keskustelua aiheesta.

Kävijätietoihin Piwik tallentaa kaikki tyypillisesti tilastoitavat tiedot, kuten sivukäynnit, tiedot linkittäneistä sivustoista ja hakukoneista, sivustolle johtaneet hakusanat, tiedot kävijän selaimesta ja käyttöjärjestelmästä, käyttäjän maan ja kielen sekä tiedot käytetyn laitteen tyypistä (tietokone vai mobiililaite). Tarkemman luettelon Piwikin ominaisuuksista voi lukea sen omilta sivuilta. Piwikin web-käyttöliittymästä voi tarkastella tilastoja erilaisilla aikaväleillä ja monelta suunnalta. Useimmin seuratuista tilastoista voi koostaa itselleen "dashboardin".

Piwikin toimintoja voi laajentaa marketista ladattavilla lisäosilla sekä sen ulkoasua muokata ladattavilla teemoilla.

Tilastojen seuraamista varten voi myös ladata mobiililaitteelle siihen tarkoitetun sovelluksen. Piwik-sovellus löytyy sekä Android- että iOS-laitteille. Piwikin toimintaa voi kokeilla demo-sivulla, joka seuraa Piwikin foorumisivuston sekä kahden muun sivuston liikennettä.

Kävijätilastojen tuonti Google Analyticsistä Piwikiin ei valitettavasti ole vielä toteutettu ja on vasta suunnitteluasteella.

Kotisivu
http://piwik.org/
Demo
http://demo.piwik.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa sen kotisivuilta ja se käyttää PHP:tä ja MySQL:ää.
Tuki
Piwik-foorumi

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

5x10 Pandoc - Viikon VALO #218

0
Ei vielä arvioita
Oma arviosi: Ei ole

Pandoc on komentorivityökalu tekstipohjaisten tiedostojen muuntamiseen muodosta toiseen.
valo218-pandoc.png Pandoc on todellinen monitoimityökalu, kun on tarve muuntaa yhdellä merkintäkielellä kirjoitettua tekstimateriaalia toiseen merkintäkieleen. Pandoc osaa lukea monessa muodossa kirjoitettuja tiedostoja ja tallentaa luetun tekstin vielä useammalla muotoilukielellä. Pandocilla on helppoa vaikka automatisoida useiden tiedostojen muuntaminen muodosta toiseen. Toki tällaisia muunnoksia tehdessä Pandocin tuottamia tiedostoja voi joutua vielä muokkaamaan ja viimeistelemään käsin, mutta suurin osa rutiinityöstä hoituu Pandocilla.

Kieliä ja tiedostomuotoja, joita Pandoc osaa lukea, ovat muun muassa: HTML, Markdown, LaTeX, MediaWiki ja textile. Pandocin tuottamia kieliä ja tiedostomuotoja on jo mainittujen lisäksi muun muassa Microsoftin Word-ohjelman DOCX-tiedostomuoto, OpenOffice- ja LibreOffice-ohjelmistojen käyttämä ODT, sähkökirjojen tiedostomuoto EPUB sekä PDF-tiedostot. Pandoc osaa tuottaa myös muutamien HTML- ja LaTeX-pohjaisten esitystiedostojen mukaista tekstiä. Näitä ovat esimerkiksi Slidy, reveal.js, Slidous, S5 ja DZSlides sekä Beamer. Tarkempi luettelo tuetuista muodoista löytyy ohjelman kotisivuilta tai sen mukana tulevasta dokumentaatiosta.

Markdown-kielestä Pandoc osaa useampia variaatiota ja laajennuksia, mukaan lukien GitHubin laajennettu syntaksi. Näiden ansiosta Markdownilla kirjoitetut tekstit voivat sisältää muun muassa taulukoita, alaviitteitä, koodilohkoja, automaattisia sisällysluetteloita, upotettua LaTeX-tyylistä matematiikkaa sekä HTML-koodin sisään kirjoitettua Markdown-syntaksia. Markdown-tekstiä HTML-tiedostoksi käännettäessä on mahdollista valita käytettäväksi vaikka ohjelmakoodin syntaksin korostus väreillä.

Pandoc on toteutettu siten, että kukin ohjelmaan sisään luettu tiedosto käännetään ohjelman sisäiseen muotoon, josta puolestaan muodostetaan halutun kohdekielen mukainen tuloste. Näin ohjelmasta on saatu modulaarinen ja uuden tuetun kielen lisääminen on joustavaa. Ohjelma tukee myös esimerkiksi LaTeX-muotoisten matemaattisten kaavojen esittämistä HTML-muodossa useammallakin tavalla, mukaan lukien MathJax ja MathML.

Pandocin käytön aloittaminen on varsin helppoa. Yksinkertaisimmillaan Pandoc tunnistaa syötetiedostossa käytetyn muodon ja tallentaa -o -valitsimella määrätyn tulostiedoston päätteensä mukaisessa muodossa. Esimerkiksi:

 pandoc -o testi.pdf testi.html
Syöte- ja tulostiedostojen muodon voi kuitenkin kertoa Pandocille käyttäen -f -valitsinta (from) ja -t -valitsinta (to). (Vaihtoehtoisesti -r (read) ja -w (write)).
 pandoc -f markdown -t html -o index.html index.md
Pandocista löytyy lisäksi suuri määrä muita valitsimia, joilla sen toimintaa voi muokata haluamakseen. Esimerkiksi --template=TIEDOSTO -valitsimella voi valita haluamansa dokumenttipohjan luotavan tiedoston malliksi. Muita esimerkkejä valitsimista ovat sisällysluettelon generointi, rivinumeroiden ja syntaksikorostuksen lisääminen ohjelmakoodiin ja matematiikkapaketin valinta HTML-tulostukseen.

Kotisivu
http://johnmacfarlane.net/pandoc/
Lähdekoodi
https://github.com/jgm/pandoc
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-järjestelmiin se on yleensä asennettavissa paketinhallinnan kautta.

Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Julkaise syötteitä